Kielitaito CV:ssä - miksi ja miten

Miksi kielitaito on tärkeää ilmoittaa CV:ssä

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja molempien kotimaisten kielten hallitseminen on tärkeää monessa työpaikassa, etenkin julkisella sektorilla ja asiakaspalvelutyössä. Myös englannin kielen osaaminen on usein selkeä vaatimus monessa työpaikassa, erityisesti työpaikoissa joissa palvellaan asiakkaita, yritys toimii kansainvälisesti tai yrityksellä on ulkomaisia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita. Suomalaiset työnantajat arvostavat kielitaitoa, ja etenkin julkisella sektorilla se voi olla jopa lakiin kirjattu vaatimus tietyn viran tai toimen osalta. 

CV:ssä kielitaito on tärkeää ilmaista selkeästi siten, että tieto on nopeasti työnantajan löydettävissä, ja toisaalta myös siksi, että mahdollinen rekrytointijärjestelmä osaa poimia tiedon ansioluettelostasi ja tulkita sen sisällön siten, että vastaat työpaikalle asetettuja vaatimuksia kielitaidon suhteen. Suomalaiset työnantajat odottavat usein, että hakijalla on jonkin sortin englannin kielitaito, sillä kieltä opetetaan koulussa niin monta vuotta, ja kaikki englannin ja ruotsin lisäksi opiskellut kielet ovat usein erityisiä plussia työnhaussa. 

Miksi kielitaitosi kiinnostaa työnantajia

On useita tilanteita, joissa kielitaitosi on kiinnostava tieto työnantajalle. Monessa työpaikkailmoituksessa voidaankin mainita esimerkiksi, että “muiden kielten osaaminen on hakijalle eduksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja todennäköisesti odottaa sinulta englannin kielen osaamista, jonkin verran ruotsin taitoja ja laskee kaikki muut osaamasi kielet eduksi työtä hakiessa. 

Työnantajat peräänkuuluttavat kielitaitoa useista eri syistä:

• Työpaikan maantieteellinen sijainti voi tarkoittaa sitä, että asiakaskunta on monikielinen tai kansainvälinen. Esimerkiksi länsirannikolla on luontevaa, että asiakaspalvelutyössä edellytetään molempien kotimaisten kielten osaamista, kun taas lentokentän lähistöllä työskentelevältä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa ja tämän lisäksi mahdollisesti muidenkin kielten osaamista. 
• Työnantaja on kansainvälinen yritys, ja työyhteisön kieli on englanti. Tämä on entistä yleisempää, ja vaikka oma työsi ei liittyisikään asiakaspalveluun, myyntiin tai markkinointiin, on todennäköistä että kansainvälisessä yrityksessä työskennellessäsi sinun on pystyttävä kommunikoimaan etenkin englanniksi. 
• Työ edellyttää erityisen vahvaa tietyn kielen osaamista vaikkapa sen vuoksi, että yritys myy tuotteita tai palveluita tiettyyn maahan, vaikkapa Ranskaan, tai ostaa tuotteita tai palveluita toisesta maasta. Esimerkiksi Italiasta ruokaa maahantuovan yrityksen työntekijöiltä edellytetään todennäköisesti Italian kielen osaamista.  

CEFR eli eurooppalainen kielitaidon viitekehys (EVK)

Koska oman kielitaidon kuvaaminen voi olla haastavaa, ovat eurooppalaiset viranomaiset yhteistyössä kehittäneet selkeän viitekehyksen, jonka avulla sinun on helpompi kuvailla oman kielitaitosi tasoa, olipa kyse kielen puhumisesta, kirjoittamisesta tai ymmärtämisestä. Kun käytät kielitaitosi tason kuvaamiseen eurooppalaista kielitaidon viitekehystä, työnantaja saa selkeämmän kuvan siitä millaisissa tilanteissa kielitaitosi on riittävä. Tämä on paljon selkeämpi tapa määritellä kielitaitoa kuin perinteisen sujuva/hyvä/välttävä-tyyppisen asteikon käyttäminen. 

Eurooppalaisessa kielitaidon viitekehyksessä on kolme eri tasoa:

• A - Perustason kielenkäyttäjä
• B - Itsenäinen kielenkäyttäjä
• C - Taitava kielenkäyttäjä

Nämä kolme perustasoa on puolestaan jaettu kahteen eri tasoon, ja erot tasojen välillä ovat melko hienosyisiä. 

• A1 Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmauksin
• A2 Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta
• B1 Selviytyminen kielialueella
• B2 Säännöllinen vuorovaikutus syntyperäisten kanssa
• C1 Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu
• C2 Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa

Euroopan Unioni on puolestaan kuvaillut jokaisen eri kielen osaamisen alueeseen liittyvän tason tarkemmin, esimerkiksi A1-tason luetun ymmärtäminen tarkoittaa käytännössä seuraavanlaista osaamista: “Ymmärrän tuttuja nimiä, sanoja ja hyvin yksinkertaisia lauseita esimerkiksi ilmoituksissa, julisteissa ja luetteloissa.”  Toisaalta C2-tason puheen tuottaminen vastaa seuraavaa kuvausta: “Pystyn esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä. Esityksessäni on tehokas looginen rakenne, joka auttaa vastaanottajaa havaitsemaan ja muistamaan tärkeitä seikkoja”. 

Viitekehyksen eri tasot vastaavat kouluissa ja oppilaitoksissa opetettavien kielten opetusohjelmia, joten useimmiten esimerkiksi ylioppilastutkinnon yhteydessä kirjoitettavan kielen taso voidaan hyvin ilmaista CV:ssä vaikkapa B2-tason osaamisena. On kuitenkin tärkeää, että tarkastat ennen kielitaidon CV:ssä ilmoittamista, että kielitaitosi todellakin vastaa nykyisin samaa tasoa, sillä oman kielitaidon liioittelu voi koitua ongelmalliseksi työpaikan saatuasi, mikäli ilmenee ettet osaakaan ilmoittamaasi kieltä tai että kielitaitosi on heikompaa kuin olet itse kertonut. 

Kielitaidon eri tasot CV:ssä

On luontevaa, että eri työpaikoissa on erilaisia edellytyksiä työntekijöiden kielitaidon osaamiselle. Lisäksi työnantajat painottavat alasta ja työtehtävästä riippuen myös kielitaidon eri osa-alueita, eli puheen tuottamista, kirjallista ilmaisua ja luetun ymmärtämistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä kielitaidosta puhuttaessa voi olla vaikea kuvailla kaikkia osaamisen ulottuvuuksia yhdellä ja samalla ilmaisulla. 

• Puheen tuottaminen on kykysi viestiä tietyllä kielellä suullisesti, ilman että tähän liittyy kirjallista viestintää. Esimerkkinä tästä on kahvion työntekijä, joka palvelee asiakkaita kasvotusten.
• Kirjallinen ilmaisu viittaa kirjoittamaasi kieleen, eli esimerkiksi kun asiakaspalvelu vastaa asiakkaiden palautteisiin.
• Luetun ymmärtäminen puolestaan liittyy kykyysi ymmärtää vieraalla kielellä olevaa tekstiä. Näin voi olla vaikkapa toimistorakennuksen toimitiloista vastaavan henkilön kohdalla, sillä työssä voi olla tärkeää ymmärtää muilla kielillä kuin suomeksi toimitettuja käyttöohjeita. 

Kun haluat määritellä oman kielitaitosi CV:ssä käyttäen yllä olevaa kolmijakoa, voit tutustua eri tasojen kuvauksiin tarkemmin EU:n verkkosivuilla, missä jokaisesta tasosta on olemassa yksityiskohtainen kuvaus. Kuvaukset ovat hyvin käytännönläheiset ja kertova muun muassa millaisia asioita osaat ilmaista itsenäisesti kyseisellä kielellä, tai minkä verran ymmärrät lukemaasi tekstiä. 

Kuinka lisätä kielet CV:een

Kielitaito on haluttua osaamista työmarkkinoilla Suomessa, ja tämän vuoksi monessa tilanteessa on hyvä tai jopa välttämätöntä ilmaista oma kielitaito CV:ssä. CV:n sisällön on aina tärkeää vastata työpaikkailmoitusta, joten lue työpaikkailmoitus huolella ja paina mieleesi mitä siinä sanotaan kielitaidosta. Usein työnantaja voi mainita esimerkiksi, että molempien kotimaisten kielten osaaminen on vaatimus, tai että vankka englannin osaaminen on eduksi. On myös paljon työpaikkailmoituksia, joissa englannin ja/tai ruotsin lisäksi toivotaan muuta kielten osaamista, ja tällöin kaikki kielitaito voi näyttäytyä positiivisessa valossa ansioluettelossa. 

Riippuen siitä, millaisesta työtehtävästä, alasta ja työnantajasta on kyse, voi olla eroja sen suhteen millä tapaa kielitaito kannattaa mainita CV:ssä. Monessa tapauksessa riittää, että käytät jokseenkin seuraavaa karkeaa asteikkoa:

• Äidinkieli
• Sujuva
• Hyvä
• Välttävä
• Alkeet

Tällöin listaat osaamasi kielet omana osionaan ja näiden perään osaamisesi tasoa kuvaava määrittely. 

Ota huomioon työnantajan odotukset sen suhteen, mitä eri tasot käytännössä tarkoittavat. Esimerkiksi sujuvan kielitaidon suhteen työnantaja todennäköisesti odottaa, että pystyt käymään työhön liittyvän keskustelun puhelimessa itsenäisesti, kirjoittamaan sähköposteja kyseisellä kielellä tai vaikkapa pitämään esitelmän. 

Mikäli näin haluat tai kielitaito on erityisen keskeisessä asemassa hakemasi työpaikan osaamisen suhteen, voi olla paikallaan käyttää eurooppalaisen viitekehyksen mukaista kielitaidon tason määrittelyä. Tällöin voit määritellä joko kielen kokonaisosaamisesi käyttäen karkeaa jaottelua perustason kielenkäyttäjään (A), itsenäiseen kielenkäyttäjään (B) tai taitavaan kielenkäyttäjään (C-taso). Joissakin tilanteissa voi olla myös paikallaan määritellä kielitaito yksityiskohtaisemmin jakamalla jokaisen osaamasi kielen suullinen, kirjallinen ja luetun ymmärtäminen omiin osioihin ja kuvailemalla osaamisen taso käyttäen kirjaimia A1-C2. 

Vaatimukset kielitaidon suhteen vaihtelevat työpaikkojen välillä

Moni kansainvälisissä yrityksissä työskennellyt pitää itsestäänselvänä, että ainakin englannin kielen osaamisen on oltava hyvää tasoa. Toisaalta on paljon suomalaisia, jotka eivät ole koulun tai opintojen jälkeen tarvinneet työssään muuta kuin kotimaisia kieliä, mutta on tärkeää että mikä tahansa taustasi on, CV:si sisältö heijastaa hakemaasi työpaikkaa. 

Julkisella puolella, olipa kyseessä kunnasta tai valtiosta, on usein tärkeää että osaat molempia kotimaisia kieliä. Joissakin tapauksissa tämä on jopa lakiin kirjattu vaatimus, etenkin vakituisen viran kohdalla. Toisaalta on paljon julkisen puolen työpaikkoja, joissa kielitaitoa ei välttämättä ole edellytetty, mutta siitä on suuri etu, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen parissa työskentelevien henkilöiden kohdalla. Kielitaito voi joissakin tapauksissa, etenkin julkisella sektorilla, liittyä peruspalkan lisäksi maksettaviin henkilökohtaisiin lisiin. 

Vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että kielitaitoa vaaditaan etenkin suurten yritysten palveluksessa työskenteleviltä, voi kielitaidolla olla tätäkin suurempi merkitys pienessä kansainvälisiin markkinoihin suuntautuvassa yrityksessä, sillä tämän tyyppisissä työyhteisöissä ei aina ole mahdollista luottaa työkaverin kielitaitoon työtehtävien suorittamiseksi. 

Huolehdi aina siitä, että kielitaitosi on kirjattu CV:en tavalla, joka heijastaa hakemaasi työpaikkaa ja toimialaa, sekä työpaikkailmoituksen tekstiä.

“Pienessä työyhteisössä jokaisen kielitaito voi olla kullan arvoista osaamista, ja joskus tietyn harvinaisemman kielen osaaminen voi tuoda sinulle paljon lisäpisteitä työnhaun yhteydessä.”

Kuinka testata kielitaidon taso CV:tä varten

Mikäli olet opiskellut esimerkiksi ranskaa lukiossa ja kirjoittanut kielen ylioppilaskirjoituksissa, mutta et ole käyttänyt kieltä lukion jälkeen, voi olla että kielitaitosi ei enää vaikkapa 10 vuoden päästä ihan vastaa sitä tasoa, mitä opintojesi perusteella voisi odottaa. On siis tilanteita, jolloin voi olla perusteltua ottaa selvää millä tasolla kielen osaamisesi oikein on. 

Esimerkiksi englannin kielen suhteen oman kielitaidon tason voi varmistaa suorittamalla International English Language Testing System (IELTS) -testillä, jonka tuloksia voi käyttää myös hakiessa koulutukseen ulkomaille englanninkieliseen oppilaitokseen. Lisäksi on olemassa kansainvälisesti tunnettu Test of English as a Foreign Language eli TOEFL. TOEFL-testiä tarjoaa Suomessa Fulbright Finland Foundation, ja kyseinen testi on opiskelupaikkaa hakiessa suosittu tapa todentaa oman kielitaidon taso. 

Lisäksi on olemassa yleisiä kielitutkintoja (YKI), joita on tarjolla useissa eri kielissä. Näistä tutkinnoista saa aina todistuksen, ja niissä määritellään kielitaidon taso neljän eri osa-alueen kautta: puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen. Yleiset kielitutkinnot ovat Opetushallituksen hallitsemia. Testejä on eri tasoisia, joten voit itse testiin ilmoittautuessasi valita minkä tasoisen testin haluat. 

Mikäli olet hiljattain valmistunut, voit myös käyttää CV:ssä opintojesi aikana suorittamiesi kielten oppimistason kuvauksia CV:ssä, eli esimerkiksi B2. 

Usein kysyttyjä kysymyksiä kielitaidosta CV:ssä

Mitä jos en osaa muita kieliä? 

Valtaosa suomalaisista osaa muita kieliä, sillä jo peruskoulussa opetetaan vähintään kahta vierasta kieltä. Mikäli sinusta itsestäsi tuntuu, että et osaa, mutta olet opetellut jotakin kieltä koulussa, voit hyvin kertoa osaavasi kyseisen kielen alkeet tai että osaamisesi on perustasoa. On kuitenkin tärkeää, että et listaa ansioluettelossasi kieliä, joita et aidosti osaa ollenkaan, sillä tämä käy nopeasti ilmi työn puitteissa. Mikäli sinulla ei siis ole kielitaitoa, ei sitä tarvitse mainita ansioluettelossa lainkaan. 

Onko kielet tärkeä CV:ssä? 

Joka työllä on omat, ainutlaatuiset vaatimuksensa ja joissakin tapauksissa kielitaito on tärkeää työssä onnistumisen kannalta. Monessa tapauksessa on niin, että työnantaja mainitsee kielitaitoon liittyvät vaatimukset tai toivomukset työpaikkailmoituksessa, ja tällöin on tärkeää että ansioluettelosi heijastaa vaatimuksia mahdollisimman hyvin. Lisäksi on olemassa joukko työpaikkoja, joissa kielitaito on selkeä edellytys palkkaamiselle, näin on etenkin julkisella puolella missä moni työpaikka vaatii molempien kotimaisten kielten osaamista. Siinä tapauksessa, että työpaikkailmoituksessa sanotaan kielitaidon olevan eduksi, on tämä vahva signaali siitä, että kaikki sinulla oleva kielitaito kannattaa mainita CV:ssä. 

Voinko ottaa kielet mukaan CV:een CVwizardin avulla? 

Helpoin tapa luoda tyylikäs ja vaikuttava CV on käyttää sen tekemiseen valmista mallipohjaa. CVwizard on kehittänyt suuren määrän eri tarpeisiin soveltuvia CV-mallipohjia, joissa on valmiiksi osiot esimerkiksi kielitaitoa varten. Kun luot CV:n CVwizardin avulla, voit itse päättää mihin kohtaan CV:tä sijoitat kielitaitosi, ja toisaalta mikäli haluat osaamiesi kielten listaamisen lisäksi ottaa mukaan visuaalisen asteikon, jonka avulla on helppo viestittää kielitaitosi tasoa eri kielten kohdalla. Mikäli kielitaito on erityisen tärkeässä asemassa hakemaasi työtä ajatellen, voit myös halutessasi lisätä CVwizardin avulla tekemääsi ansioluetteloon uuden osion ja nimetä sen vaikkapa “Kielitaito” ja eritellä muun muassa kielitaidon tason osoittavien kokeiden tulokset. CVwizard tarjoaa suuren määrän muitakin käteviä ominaisuuksia CV-mallipohjissa, sekä joukon CV-artikkeleita, joista löydät lisää vinkkejä ja inspiraatiota ansioluettelon tekoon.